Nyt on sitten niin, että Anna on siirtynyt kotioloihin, kiireisestä työelämästä. Tarkoitus oli jatkaa töitä tammikuun puoleen väliin asti, mutta lääkäri oli eri mieltä. Lääkäri määräsi Annalle sairaslomaa äitiysloman alkuun asti. Mä yritän nyt parhaani mukaan ehtiä jokapaikkaan, ennen Annaa, että se malttais vaan olla ja istua. Mutta aina se ei onnistu ja välillä mäki väsähdän. Nyt Anna pääsee vähän keskittymään tulevaan ja valmistelemaan pesää pikkuista varten. Vielä vähän aikaa sitten siihen ei ollut aikaa tai halua, kun oli kaikenlaisia työasioita ja -murheita koko ajan.
Yritettiin me karata ihan ruotsiinkin asti rentoutumaan, mutta siitähän ei tietenkään tullut mitään. Päivä ruotsissa meni oikein kivasti Junibackenissa ja Wasa-laivan museossa, mutta laivamatkat oli kyllä melko rankkoja. Meidän pieni neitisemme on kyllä niin pahassa tahtoiässä, että oksat pois. Oltiin kyllä kaikki niin väsyneitä reissun jälkeen. Anna toisti saman lauseen, minkä taisin kuulla jo Italian matkan jälkeen, että “Me ei kyllä matkusteta MINNEKKÄÄN enää vähään aikaan!” Täytyy yrittää pitää se nyt paremmin mielessä.. ja muistuttaa, jos on tarvetta.. 
11.1.2010 onkin sitten rankan ajanjakson alku, kun minä lähden “takaisin” kouluun ja Anna jää kotiin kahdestaan lepo määräyksensä ja vaativan Viivin kanssa. Minä jännitän koulussa sitten, että koska tulee soitto kättärille… Tuleeko se jo pian vai juuri ennen tenttiviikkoa, sitä on vielä vaikea sanoa. Mielummin tietysti vähän myöhemmin, kuin kohta… Nyt ollaan siis menossa vasta n. 30 raskausviikolla.
Sitäkin me tänään mietittiin, että mitenköhän sitä isyyslomaa pidetään koulusta.. Pitää varmaan ottaa jokunen piävvä ommoo lommoo.
Joulurauhaa toivoen ja toivottaen
Juha
Viivi peuhaamassa lumessa Tukholman matkalla
