Oiskohan tämä jo varma syksyn merkki, kun jo toista päivää kuulee ulkoota kaameeta kaakatusta, kun linnut lentää parvissa… Ne tosin lentää väärään suuntaan! Etteivät olisi menneet sekaisin venäjän metsäpaloista?

Viivi on nyt aloittanut päiväkotiharjoittelun ja se onkin lähtenyt ihan mukavasti käyntiin. Ensimmäisenä päivänä oli reipas pihalla, kun oli toipunut alkujännityksestä, toisena päivänä tarrattiin iskään kiinni kynsin ja hampain! Tänään jännitettiin sylissä näytelmän aikana ja sen jälkeen oltin menossa innokkaana ulos kunnes ymmärsi iskän lähtevän “käymään kaupassa”. 5min se kuulemma itki opettajan(?) sylissä ennenkuin rauhoittui. Loppupäivä menikin sitten ihan reippaasti. Leikki ja auttoi kattamaan pöydän, söi hyvin. Sitten iskä tulikin jo hakemaan ja Viivi ryntäsi syliin alahuuli väpättäen.  Itku ei tullut. Oltiin pukemassa ulkovaatteita, niin Viivi sanoi: “ikävä oli.” <3

Eiköhän tämä tästä.