Mihin ihmeeseen se innostus taas hävisi?

Oikeastaan halua ja intoa olisi, mutta se joku joka saa liikkeelle on nyt ollut hukassa. Ei vaan muka ole aikaa. Mikakin rupesi käyttämään Nokian sports trackeriä ja pyysi kaveriksi. Ajattelin heti, että siistiä, vihdoinkin on joku jonka kanssa voi vertailla treenejä siinäkin palvelussa. Mutta aikomukseksi on sekin taas jäänyt.

Tuli tossa kuitenkin tehtyä n. tunti lumitöitä pihalla, kun rakentelin viiville “majaa” tonne puolen metrin hankeen.

Nyt pitäisi kyllä ruveta taas liikkumaan tai muuten voi heittää hanskat tiskiin, istua sohvalle ja toivoa, että tää vatsa katoaa syömällä activiaa.

Itse olen ainakin nauttinut näistä kunnon pakkasista ja runsaasta lumesta. Vähäsen käsijarru jäätyi kerran, mutta on sitten taas toiminut ihan hyvin nyt myöhemmin.  Viimeinen viikko ollaan nautittu toistemme seurasta, kun ollaan oltu kaikki kotona pitkästä aikaa. Tämä oli meille ensimmäinen vuosi kun kumpikaan ei ole töissä jouluna ja uutena vuotena.

Viivi on kyllä ylättänyt ja kummastuttanut meitä vähän väliä. Välillä tulee semmosta verbaalista neroutta sen suusta,  ettei meinaa uskoakkaan. Lisäksi voimme ilolla todeta, että nyt jos koskaan, on aika opettaa neiti potalle. Pissat on saatu onnistuneesti pottaan jo niin monta kertaa, ettei yhden käden sormet riitä laskemaan. Juuri äskenkin Viivi meni ihan itse sanomaan Annalle: “äiti mennään vessaan.”  Tänään Viivi myös väläytti keskittymiskykyään “lukiessaan” joululahjaksi saamaansa kuvakirjaa n. tunnin ajan, kun me teimme ruokaa keittiössä. Ruoka pöydässä pitikin sitten puhua suu puhtaaksi, kun oli oltu niin pitkään hiljaa…

Huomenna alkaa sitten taas arki n. klo 7.00 kun tämä poika lähtee koulun penkille. Eilen illalla jo pähkäilin kaikkia rästikursseja, mitkä pitäis pyyhkäistä pois häiritsemästä. Tänään laittelinkin sitten vähän sähköposteja.. Katsotaan nyt minkälaisella menestyksellä tämä kevät vedetään läpi.

Aika täydeltä näyttää, eikä kotonakaan ihan kevyttä tule olemaan.. Itse veikkaisin/toivoisin, että jotain tapahtuisi siinä helmikuun puolenvälin jälkeen..  maaliskuun puolella on sitten tenttiviikko.. Pikku juttu… koulun jälkeen kotiin, viivin kanssa leikkimään jne.. välillä vaihdetaan molemmille vaipat, kun Viivikin varmaan taantuu vaippoihin takaisin. Sitten neitiä nukkumaan ja sen jälkeen voi vähän lukea tenttiin sitten pitääkin vähän kävellä ja hytkyttää vastasyntynyttä uneen ja samalla lukea lisää.. Sitten onkin aika mennä nukkumaan puolen yön jälkeen. Aamutunneilla voi sitten kompensoida unenpuutetta.  Eli jos sinä, joka tätä luet, ajattelit viedä minut vaikka leffaan tai ajamaan kartingia, tai lätkämatsiin, niin tässä olisi 1,5kk aikaa!   Annankin ehtisi vielä viedä vaikka kylpylään tai jonnekkin.

Unohdinpas melkein kommentoida urheiluintoa… Tossa ennen joulua tuli pieni notkahdus, en muista oliko laiskuutta vai jälkiflunssaa tjms. Päätettiin nyt sitten kuitenkin ottaa itseämme niskasta kiinni Miikan kanssa ja käytiin heittämässä pienet kinkkujumpat punttisalilla. Sain siellä sen verran puhtia, että uskalsin kokeilla toisen viikon toisen päivän punnerrusurakkaa ja läpihän se meni ihan mukavasti. Vähän liikaa innostuin vikalla vedolla ja tuntu jonkun aikaa lapaluun vieressä lihaskipua.. Nyt se on jo parempi ja huomenna saattaa lähteä toisen viikon vika päivä ja joskus ens viikolla seuraava tasotesti. Kyllä tää tästä!

Kerron tähän nyt Annan puolesta vähän tunnelmia viime päiviltä: Närästää, närästää ja närästää vielä vähän lisää. Paljon. Tahtois jo jakaantua, mut ei tahtois kuitenkaan..

Kävin tänään taas vähän piristämässä päivääni punttisalilla. vajaa 1,5h meni yllättävän nopeesti.. Siihen sisältyi kymmenisen minuttiia punnertelua. Meni yllättävän kevyesti sarja läpi ja ja nyt jo tuntuu, että voimaa on tullut lisää. Ensimmäiset vedot oli kevyitä ku mitkä ja tän päivän saldoksi tuli 61 punnerrusta.

Tosiaan päivällä oli jotenkin henkisesti veto pois, mutta pieni liikunta teki kyllä tosi hyvää. Mitähän mahtaisi tapahtua ihmiskunnalle ja geeniperimällle jos endorfiiniä (aivojen erittämä, mielihyvää tuottava, hormoni) saisi K-marketista pulloissa? Joo, veikkaan, että jotain vastaavaa myydään kyllä K-marketin takana olevalla kujalla… Mutta itse suosin luomua

Rupesin tuossa illalla miettimään, että joko elimistöni olisi jäänyt koukkuun liikuntaan? Ehkä urheilu onkin siis vaarallista?

P.S. Rakkaat fanaattiset lukijamme. Sähköpostini on jo täynnä pyyntöjä lihaskuvista… joten ei tarvitse enää vaivautua.  kyllä niitä sitten taas ensi kesänä tulee

Nyt on kyllä tissit vähän kipeet

Yritän saada tällä viikolla vielä vedettyä tän 1. viikon.  Menee kyllä ehkä vähän tiheeks mutta menköön. onhan tässä aikaa vielä, esim perjantaina 2. ja sunnuntaina 3. Sitten 2. viikon päivät ois ti, to, ja la sit vois siirtyä normaaliin ma, ke ja pe jonka jälkeen voi palautua viikonlopun…

Alkustestini tulos oli 30 punnerrusta. Olen ihan tyytyväinen tulokseen, koska sen verran jaksoin rehellisesti punnertaa yhdessä sarjassa. Vähemmänkin olisi riittänyt, sillä tasot lähtevät 0-5:n punnerruksen tasolta. Tällä tuloksella ohjelma kehoittaa minua aloittamaan viikolta kolme, tasolta kolme (3/3)… Mutta luulen, että aloitan silti viikolta yksi ja harjoittelen kevyillä sarjoilla. Alkutestin perusteella sanoisin, että minulla on paljon kehitettävää hengityksen kanssa. Ensimmäiset viisi punnerrusta tuli pinnistettyä niin jäykkänä, etten tajunnut hengittää punnerrusten välissä tai aikana. Sitten rupesi helpottamaan kun sai hengitysrytmin kohdilleen.

Kaiken kaikkiaan tuntui ihan hyvältä ja uskon, että on ihan hyvät mahdollisuudet saavuttaa haluttu tulos. Sain puhuttua vähän kavereita mukaan tähän projektiin. Täytyy jäädä odoittelemaan miten Ville, Miikka, Mika R ja Patrick pärjää.

Jos joku kiinnostui niin lisää infoa löytyy osoitteesta: www.hudredpushups.com

Jalka on paranemaan päin tosiaan! Pientä kipua löytyy vielä akillesjänteestä ja muista nivelistä kun jalka joutuu väärään asentoon. Nilkkatukea en oo pitänyt vajaaseen viikkoon. Vois varmaan sen ja kepitkin joskus palauttaa takas malmille.

Aamu on tänään mennyt nokkan niistämisen merkeissä, eli taas ois vähän flunssainen olo.. Tää oiskin sitten flunssa #3 tänä syksynä. saas nähdä miten helpolla tästä päästään… Tän tuloa on aavisteltu jo viikonlopusta lähtien. Oon saanut muutaman torjuntavoiton valkosipulilla. Valkosipulihoidoin aloitin jo eilen illalla, kun kurkku tuntui hassulta. Tänään aamiaiseksi yksi raaka valkosipulinkynsi ja päälle lusikallinen hunajaa hunajateen kera. Voiks tää enää olla todellista!?

Jos tästä ei nyt kova flunssa tule, niin pitäisi kohta päästä kuntouttamaan nilkkaa. Nilkka on vielä melko jäykkä ja ääriasennoissa arka. Tarkoituksena ois palata salille ja aloittaa yksi uusi kuntoprojekti: one hundred push ups.

Kyse on kunto-ohjelmasta, jossa käydään läpi kuuden viikon harjoittelujakso, jonka päätteeksi olisi tarkoitus saada punnerrettua yhdellä kertaa sata punnerrusta. Kuhan nilkka kestää niin aloitan tämän. Varmaankin kerron sitten siitä lisää. miten etenee! Tähän sain “haastettua” neljä kaveria mukaan. Kyse ei ole kilpailusta, vaan jokainen tekee omaan tahtiin.

Nyt on kaksi päivää kävelty kepeillä ja nilkkatuki jalassa. Turvotusta on edelleen ja tänään ilmesty aika järkyt mustelmat nilkan ympärille! Välillä tuntuis, että melkein pystyis jo astumaan jalalle, mutta välillä taas sattuu ihan pirusti. Yritän ottaa iisisti jalan kanssa, koska olen kuullut niin monelta kauhutarinoita lopun elämää lonksuvista nilkoista..  kaksi viikkoa pitäisi pitää tuota nilkkatukea, ja kuukauteen ei saa urheilla.

Alkaa pikkuhiljaa tympimään tämä liikkumattomuus ja jatkuva sairastelu… Oon nyt elokuun jälkeen sairastanut kaksi flunssaa, yhden poskiontelontulehduksen ja nyt tämän nyrjähtäneen nilkan. Onneksi voin kuitenkin mennä punttisalille tekemään puvun takista liian pienen.

Edit: Nilkan sairaskertomus tässä alla, jos joku jaksaa lukea. + kuvat

Makasin sitten siinä maassa ja huusin:”KKK!” Tunsin heti, että nyt meni pahasti nilkka. Astua ei voinut ja kun päästiin sisätiloihin meinasi taju lähteä. Siinä sitten varmaan tunnin kiemurtelin kivuissani, yritin kerran nousta ja meinasi tajua lähteä saman tien.

Todettiin, että kai se on parempi lähteä sitten ambulanssilla. Olikin sitten ensimmäinen kerta kun pääsin ambulanssin kyytiin näin aikuisiällä. Ensihoitaja sanoi, että olin saanut ensiluokkaista ensiapua paikanpäällä, Kylmä+koho+kompressio, eivätkä he nyt muuta voisi tehdä.(Että kiitos vain, Stiina ja Patrick) Päivystyksessä lääkäri tutkii sitten hoidontarpeen. Mukava ensihoitaja antoi kuitenkin voltaren-piikin olkapäähän, joka helpotti vähän ajan päästä huomattavasti nilkan kipuja. Matkan lopuksi sain 9e:n omavastuun matkamuistoksi. Riihimäen tk päivystyksessä lääkäri työnsi sormen ideaalisiteen alle ja kysyi, että voitko varata painoa jalalle. Kuultuaan, että en, lähetti hän minut sitten Malmille kuvattavaksi. Sanoi näkemiin ja antoi 12e:n käyntimaksun.

No pääsin sitten takaisin leirikeskuskseen kyydillä ja Anna oli jo pakannut kaiken. Reppana sai taas katsella kun mies kaatuilee omia aikojaan, eikä voi ite tehdä mitään.  (Viimeeksihän pientä paniikkia syntyi, kun pyörryin synnytysvalmennuksessa. Pieni huone?huono ilma+ hoitajien keskustelut välilihan repeämisistä oli ehkä vähän liikaa… )

Malmilta päästiin ennätyksellisessä tunnissa ulos. Suoraan lääkärille, suoraan röntgeniin ja suoraan takas lääkärille. SIIS MITÄ?! yleensä siellä on ensin saanut jonottaa 5 tuntia!

Lopputuloksena sitten kepit ja nilkkatuki ja ihana päästä omaan sänkyyn.

Viime viikonlopusta jäi onneksi ihan mukavat tunnelmat. Lauantaina oltiin kannelmäessä pihateltan purkuhommissa, se tuntuu purkaantuvan ja kasaantuvan aina vaan paremmin, ku alkaa jo olla rutiinia. Syötiin ja istuttiin katelemassa Viivin ja Lilja-serkun touhuja. Illalla päästiin vielä saunomaan.

Sunnuntaina käytiin vähän kattelemassa eläimiä taas Falkullan tilalla. Lampaat työnteli päitään aidan reistä, jottai saisivat suun täyteet lehtiä mitä ihmiset antoi. Älä ruoki eläimiä kyltti löytyi vasta kulman takaa.. Nähtiin pienet possut tonkimassa heinää karsinassaan, pässejä puskemassa toisiaan jne. Syötiin vielä eväsleivät kuuman kaakaon kera ja sitten jatkettiin matkaa kotiin.

Kotona vähän kiukutti taas kaikkia kun, paha koulumörkö tuli kaapista. Minun piti siis koodata muutama C-ohjelmoinnin tehtävä, aiheena tiedostojen käsitely. Anna siinä samalla leipoi omena ansan tyttöjen-iltaa varten.

Sitten lähdettiin tikkurilaan todistamaan, kuinka Annan ystävät Tuija ja Elina juoksivat “rinta rinnan maaliin”. Tytöt olivat siis juoksemassa tikkurilan puolimaratonia. Ihan kunnioitettava suoritus. Ajalla ei niin väliä, sen saa varmaan netistä googlaamalla jos jotain kiinnostaa.

Otettiin urheilijat kyytiin ja ajettiin minut ja Viivi kotiin. Me upouduttiin legojen ihmeelliseen maailmaan ja Anna pääsi viettämään tyttöjen kanssa vapaailtaa.

Ensimmäinen kipinä syntyi kun hankin vaihdoin puhelimeni uudempaan (Nokia E55), jossa on sisäänrakennettu gps. Se mahdollisti Nokian Sports Tracker palvelun helpon käytön. Kyseessä, on siis ohjelma kännykälle, joka gps toiminnon avulla tallentaa kuntoilun aikana tietoa, esim, matkanopeus, keskinopeus, huippunopeus, reitti,  matka.
Reitti piirtyy kartalle lenkin edetessä. Harjoituksen jälkeen voin tarkastella kuljettua reittiä, ladata ne nettipalveluun.  Josta näen yksityiskohtaisi tietoja nopeudesta kullakin reitin kohdalla. Lisäksi jos olen kuunnellut puhelimella myös musiikka reitin aikana, tallentuu soittolista ohjelmaan ja sitä kautta nettiin. Harjoituksen aikana otetut kuvat ja videot voi myös ladata palveluun. Tämä on siis oikein mukava, kätevä ja kiva lisä urheilukaveriksi.

Aluksi laitoin Fb:ssä linkkejä sports trackkerin sivuille, mutta se oli kömpelöä ja en muutenkaan tykkää tulvia linkkejä sinne kovin paljoa. Kunnes löysin erään tuttavan statuksesta linkin palveluun, nimeltä Moozement! Se on sosiaalinen treenipäiväkirja.

Kuvaa klikkaamalla näet moozementin “työpöydän”, josta näkee nopeasti viimeaikaiset urheilusuoritukset ja niiden yhteenvetoja. Alempana olisi vielä osia, missä on kuluvan viikon suoritukset ja tilastot kavereista. Ns. Ranking lista, millä saa vähän potkua omaan liikkumiseen jos sattuu olemaan lista alimmaisena Tällä on parempi pitää kuntoilusta yleispätevää kirjaa, koska Sports Trackerin hyödyntäminen on järkevää oikeastaan vain ulkoliikunnassa, kun taas moozementtiin pystyy kirjaamaan mitä tahansa.  Lajeja sieltä löytyy 130, yksi erikoisimmista mihin törmäsin oli muutto.
Lisäsin muuten myös tuonne oikeaan palkiin, rss-virtana minun viimeisimmät harjoitukset.

Näiden palveluiden lisäksi, käytän KuntoPlus lehden tilaajalahjana saamaani sykemittaria. Sillä hoituu ajanotto, ja sykemittaus. Toimii kellona ja toimisi myös askelmittarina, jos olisin sen jaksanut kalibroida. Tässä on vikana vain, huonohko pc-ohjelmisto, jota en ole juurikaan käyttänyt.  Pc-ohjelmistolta olisin kaivannut, jotain grafiikkaa sykkeesta verrattuna aikaan. Tarjolla siinä on vain yksi kolmivärinen palkki, jossa on nähtävillä ala, keski ja maksimisyykkeen suhteellinen osuus.
Yleensa otan talteen aina treenin jälkeen keskisykkeen, jonka naputtelen sitten Moozeen. Punttiksella käytän myös ajanottoa. Sisästiloissa on turha aktivoida sports trackeria koska se ottaisi vain jotain huuhaa sijainteja matkapuhelinverkon avulla ja käyttäisi turhaan akkua gps-piiriin.

Nykyisin on todella helppoa luoda omia kartta/reittikuvia minne tahansa liitettäväksi. Tännekkin sain melko vaivattomasti lisäosan, jolla saan lenkkieni reitin merkittyä ja liitettyä viestiin. Lisäksi lenkin tarkemmat tiedot Nokia Sports Trackerin kautta!

[umap id="42169" size="m" alignment="left]
Toivottavasti joku muukin saisi intoa omaan liikkumiseensa! Tervetuloa käyttämään Moozementtia, minua saa pyytää kaveriksi. Minut pitäisi löytää ihan nimellä. Muutaman tutun olen minäkin sieltä löytänyt..